Otsikko kertookin jo kaiken oleellisen eli me olemme ehjinä ja turvallisesti perillä, mutta omaisuus on hukassa. Tarkoittaa siis sitä, etta matkalaukkumme, molemmat, ovat hävinneet kuin tuhka tuuleen.
Näimme ne viimeisen kerran Salvadorissa ja olimme ylen onnellisia, kun lupasivat tsekata ne suoraan Helsinkiin. Huokaisimme helpotuksesta, kun ajattelimme, ettei tarvitse niitä itse hakea ja siirrellä koneesta toiseen - nyt ei sitten kyllä naurata.
Laukuissa menivät siis kaikki tuliaiset, kaikki ostoksemme ja kaikki matkalla mukana olleet vaatteemme, yhteensä 35 kiloa tavaraa. Laukut ilmoitettiin kadonneiksi eilen ja tähän mennessä niitä ei ole löydetty mistään eli on enemmän kuin todennäköistä, ettei niitä koskaan löydykään.
Olen ihan rehellisesti aika v-tuuntunut tällä hetkellä, vaikka ymmärränkin sen, että laukkuja kulkee miljoonia eri lentokenttien läpi, mutta silti tekee mieli kysyä, että miksi juuri minä tai miksi aina minä... Erityisesti harmittavat sekä tuliaiset että Brasiliasta ostetut uudet vaatteet ja ennen kaikkea ne punaiset kengät, jotka jo tuolla aikaisemmin esittelin.
Nyt on sitten vuorossa se, että aletaan laatia listaa puuttuvista tavaroista ja antaa niille jonkin naköistä hinta-arviota, jotta osataan perätä lentoyhtiöiltä ja vakuutusyhtiöiltä korvausta tavaroista.
Onneksi kamerat sentään olivat käsimatkatavaroissa, jotta ainakin kuvat jäivät, vaikka mitään muuta ei jäisikään muistojen lisäksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti