Tänään matkastamme on tehty sitten ihan viimeisen päälle julkinen. Kerroimme Tomin vanhemmille ja siskolle, että lähdemme muutaman päivän reissuun parin päivän päästä. He olivat siis noin suunnilleen viimeiset, jotka asiasta kuulivat, mutta halusimme varmistaa, että Tomin äidille ei tule kuin neljä unetonta viikkoa. Jos olisimme kertoneet kuukautta etukäteen, niin viikkoja olisi tullut toinen mokoma lisää. Matka aiheutti lievähköä kauhistelua, kun kyseessä sentään on kolmen viikon reissu. Kukaan ei kysynyt, joten emme kertoneet, että olemme tienneet matkasta jo puolisen vuotta...
Omat vanhempani ovat niin tottuneet maailmalla liehumiseeni, ettei asia herättänyt kovinkaan suuria tunteita. Perinteiseen tapaan sovittiin noista, jos jotain menee pieleen ja matkalta ei palata käytännöistä. Sopimispaikkakin oli oikein tunnelmaan sopiva, asioista nimittäin keskusteltiin hautausmaalla haravointitalkoiden lomassa. Kuulostaa hölmöltä, mutta minä olen käytännön jalat nilkkoja myöten kurassa ihminen, joten kaikki peruskäytännön asiat täytyy olla kondiksessa ennen matkalle lähtöä.
Vaatteet alkavat olla suunnilleen kasassa, osa jo odottelee matkalaukuissa, osa vielä kaapeissa. Lisää kamaa vaan kertyy kummasti- varsinkin kun käytännöllisyyteni vaatii minua pakkaamaan tietyt perustavarat molempien laukkuihin, siltä varalta, että toinen katoaa.
Hoidettavien asioiden lista lyhenee pikku hiljaa, mutta niin lyhenee niiden hoitoon käytettävissä oleva aikakin. Huomenna on tarkoitus käydä apteekissa täydentämässä loma-apteekki kuntoon ja hakemassa junaliput. Paluulennon aikataulut täytyy vielä tarkistaa, jotta osaamme varata riittävästi myöhästymisvaraa paluujunaan.
Tällä hetkellä näyttää sillä, että lähdemme sunnuntaina 19.10. klo kymmenen junalla kohti Helsinkiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti