Outlet Salvador - shoppailijan taivas

Niin kuin Tomi tuossa jo jossain vaiheessa mainitsikin, niin taisi pikkuisen lipsahtaa tama ostoksilla kaynti overiksi - se tarttuu. Brasilialaisethan ovat jatkuvasti ostoksilla, ja vaikka ei niin tarvetta tai varaakaan olisi, niin silti vaan ostetaan.

Hammastelimme aluksi kauppojen ikkunoissa olevia moninkertaisia hintalappuja, silla osassa oli kaksi hintaa ja erilaiset alkumerkinnat, osassa taas jonkin hinta ja jonkin luku ja x sen edessa. Kun kysyimme asiaa oppaaltamme, selvisi, etta nuo 2x tai 3 x hinnat ovat luottohintoja eli on mahdollista ostaa jokin tavara, ja jakaa sen hinta maksettavaksi kahdessa, kolmessa tai jopa useammasakin erassa. Oppaamme kertoi myos lisaksi sita, etta tama mahdollisuus on ajanut monet ihmiset velkakierteeseen, silla tulotaso on taalla kaikenkaikkiaan huomattavasti alhaisempi kuin Euroopassa ja silti ihmiset ostavat kaikkea paljon enemman (oppaamme kommentti). Sikali voin yhtya tahan, silla ihmiset tosiaan ostivat niista hienoista, kalliista liikkeista, joita mina pidin aivan liian kalliina eurooppaiselle tulotasolleni. No, me paattelimme, etta kyse taytyy olla siita, etta brasilialaiset haluavat kaiken ulkoisesti nauttavan hyvalta ja satsaavaat valtavasti ulkoiseen olemukseensa.

Kuten jo todettu, kauppoja on taalla monenlaisia ja hinnoissa vain taivas on kattona, jos on valmis maksamaan. Mina en ole, joten siksi Outlet Salvador kuulosti mukavalta paikalta ja sain kuin sainkin Tomin suostutelutua mukaani sinne (taisi olla sitten se kuuluisa viimeinen kerta, kun mies lahtee mukaani kauppoihin, vaikka lupasinkin olla Suomessa ihan iisisti ja valttaa kauppoja ;-) ).

Erittain mielenkiintoinen paikka, hotellilta nappaamamme taksikaan ei ollut ihan varma, minne piti menna, mutta kysyttyaan apua joltain paikalliselta loysimme lopulta perille. Liike ei ollut ulkoapain haavisen nakoinen, mutta sisalta siisti ja hyvin ilmastoitu. Siella oli erilaisten brasilialaisten valmistajien syysta tai toisesta outlet-tavaraksi luokittelemia vaatteita, laukkuja ja kenkia, koruja yms. yms. Hinnat olivat vahintaankin kohtuulliset.

Minun suurin onneni oli se, etta loysin liikkeen, josta loytyi myos norsu-kokoluokan vaatteita. Silla melkein kaikissa noissa muissa kaupoissa ei ole ollut toivoakaan, etta mitaan sopivaa loytyisi. Sellaiselle, joka on pienta kokoa, sanotaan noin 36-38 suomalaisen taulukon mukaan, loytyy upeita vaatteita mista vaan ja todella edullisesti eli sen puolesta voin suositella brasiliaa shoppailumaana.

No mina loysin taman putiikin ja sen omistaja tunnisti ostohaluisen asiakkaan, silla tavaraa alkoi ilmestya sovitettavaksi sellaista tahtia, etta heikkopaisempaa valilla hirvitti. Oli mekkoa, toppia, paitaa, yhdistelmaa ja viimeisena jopa farkkuja... Nuo farkut olivat aivan uskomaton juttu, koskaan ennen en ole saanut itselleni sopivia farkkuja suoraan hyllysta. Aina on pitanyt ottaa vahintaan 15 senttia lahkeesta pois, mutta nama farkut olivat kuin tehdyt lahkeen mittaa myoden. Eika hintakaan paata huimannut, se oli noin 26 euroa! Samasta liikkeesta lahti mukaan myos uniikki hellemekko (he ompelevat naita itse) hintaan 30 euroa ja toppi 14 euroa eli mina olin kovin kovin onnellinen.

Laukkuja ostin myos useamman, ne jo kertaalleen esittelemani punaiset kengat saivat kaverikseen vastaavansavyisen laukun, hintaan 13 euroa, iltalaukku maksoi 10 euroa ja pronssin varinen maksikassi tuon saman 13 euroa. Myyjalla oli hauskaa, kun mina rohmusin laukkuja, mutta kun ne olivat niin natteja.

Tuo Salvador Outlet sijaitsee kylla keskella sellaista aluetta, ettei turisti sinne eksy, sinne taytyy tarkoittaen menna, silla taksimatka hotelliltamme sinne kesti melkein puoli tuntia. Ymparisto on, niin kuin Tomi sanoi, meikalaiselle jo melkein slummialuetta kaikkine epamaaraisine kauppoineen, sokkeloisine kujineen jne. Ainoa kerta, kun olen taalla ollessani tuntenut itseni hivenen turvattomaksi oli se, kun lahdimme outletista ulos etsimaan taksia ja jouduimme jonkin verran kuljeskemaan noilla kujilla. Se kuitenkin oli minun onneni, silla tuosta ulkopuolelta loysin varvastossut, joita olin jo Riossa katsellut, mutta en malttanut ostaa, kun hintaa oli vahan liikkeesta riippuen 40-70 realia parilta. Nyt ne sain 10 realin hintaan, joten tietenkin niita taytyi saada kahdet, seka tavalliset mustat remmivarvastossut etta leopardikuvioiset vastaavat.

Nama kujat ovat myos ainoa paikka, jossa emme ole kameraa uskaltaneet julkisesti esitella. Tuskin siita mitaan olisi seurannut, mutta varma on aina varmaa.

Hotelimme lahella on myos laukku- ja kenkakauppoja, mutta hinnat ovat vahan eri luokkaa ja lisaksi monet tuotteista ihan selvia piraatteja. Olisihan tuolta saanut esim. Guccin laukkuja 30 realilla eli 10 eurolla, mutta ne eivat sitten ole kylla aitoa nahneetkaan. Mina valitsin mieluummin merkittoman kuin alan pelkaamaan sita, etta tunnistetaanko veskani piraatiksi taalla tai Suomessa, silla en usko tullinkaan kovin myonteisesti noihin suhtautuvan.